fitness arkistot - Tuija Silvennoinen

2017 aloitus

Se on taas uudenvuoden lupaukset kunniaan ja silleen. No.. Mie en tehnyt uuden vuoden lupausta, mutta lupasin kyllä aloittaa jonkin sorttisen tukidietin Mikon kisadietin oheen. Miun dietti nyt ei kyllä tuu olemaan yhtään niin rankka kuin sen, mutta jos nyt tässä vähän tiputellaa.

Viimeiset kaksi viikkoa vuodesta 2016 kului enemmän ja vähemmän ruokavalion mukaisesti, mutta lisää painoa ei ole tullut. Samoissa lukemissa aloitettiin vuosi 2017. Kun pääsisi taas takaisin reenin makuun, niin kyllä se kehokin siitä taas alkaa muokkaantumaan. Olin loppuvuoden kipeänä A-viruksen aiheuttamassa influenssassa ja salilla kävin 31.12 kokeilemassa, pelkkä tanko smithissä kyykätessä oli jaloille semmoinen rutistus, että raukat tärisi vielä kotonakin.

Koirakuume on vallannut minun sydämen ja pikkuhiljaa Mikkokin on siihen alkanut lämpenemään. Saa nyt nähdä mitä tämä 2017 vuosi tuo tullessaan, ainakin Mikon kevään kisaamisen jos ei muuta. Saa nähdä vaihtuuko tällä dietillä vaimo, auto, asunto vai tuleeko koira?

<3 Tuija

Uusi ruokavalio

blogger-image--362307200

Ekat päivät on menty nyt uudella ruokavaliolla, täytyy myöntää… Että nälkä on koko ajan. Ruokailuväli tuntuu iäisyydeltä, maha kurnii ja vaikka kuinka juo vettä ei se tunnu auttavan. Tulee mieleen jotenkin kisadietin loppuajat, vaikka tällä hetkellä rasvaa on enemmän kuin kylliksi kehossa ja luulisi vararavinnon käyttöön otettua keholla nälän laantuvan.

Aerobisia rykäistiin heti alkuun neljä kappaletta ja tänään kävin niistä ensimmäisen tarpomassa. Lenkin jälkeen sukelsin uuteen infrapunapussiini (entinen kuoli hyvin palveltuaan keväällä) ja hei kas kummaa! Miun tuli hiki! Oon aiemmin ollut jopa tunnin 60 asteen pussissa ilman hikeä, nyt se tuli jo muutaman minuutin jälkeen. Tämähän on siis lottovoitto miulle, koska se on merkki kehon toimivuudesta, se siis voi hyvinkin alkaa jälleen toimimaan ja tämä ei niin haluttu ulkomuoto olla historiaa vuodessa. Se olisi jo kyllä enemmän kuin täydellistä. Päällehän tää kaikista rankinta on, kun ennen oot normaalipainoinen/ihan ok kuntoinen ja yhtäkkiä olet jotain aivan muuta ja näet vaan negatiivisia asioita kehossa. Ihmisenä en ole muuttunut, mutta valitettavasti se ei kaikille riitä, että olet edelleen sama persoona. Ulkonäkö on nykyään tapetilla kaikessa ja kaikkialla. Vaatteita ostaessa on aina ongelmia, mitkään muut kuin treenivaatteet ei istu. Mistä tulikin mieleen, että ois upouudet käyttämättömät tummansiniset freddyt himassa, koko L. Itelle lahkeet aivan liian pitkät ja pohkeista liian leveät ovh 79.90€.

jäävuoriefekti

Hieman haasteita on tuottanut tämä iki-ihana vuorotyö ja siihen sovitettavat hierontatyöt. Ei ole paljoa ystäviä kerennyt näkemään ellei ne ole käyneet hieronnassa. Mutta enää viikko ja olen lomalla 🙂 Ilosaarirock kutsuu heinäkuun puolessa välissä ja ystävät! Pääsen miekin laittelemaan mökkikuvia, todennäköisesti juuri silloin sataa kuin esterinperseestä ja ukkostaa kuin viimeistä päivää. Mutta ei haittaa, olen silloin LOMALLA! 🙂

Palasin takaisin instagramin ihmeelliseen maailmaan ja sieltä miun elämää voi seurailla täältä: tuija.silvennoinen

Täältä sateisen lauantai-sunnuntai välisen yövuoron keskeltä toivotan kaikille hyvää heinäkuun alkua 🙂

<3 Tuija

Kulmien 3D mikropigmentointi

Kävin tänään Katarina Laguksen luona kulmakarvojen 3D mikropigmentoinnissa. Itse toimenpiteestä saat lisätietoja täältä: katarinalagus Nypin silloin 90-luvulla omat paksut kauniit mustat kulmani ohuiksi ja tätä olen sittemmin katunut. Silloin se oli muotia.. Sanotaan, että virheistä oppii. Ainakin se opetti sen, että omien lasten en anna samaa virhettä toistaa. Olen äärettömän laiska meikkaaja ja huono sellainen. Meikkaan vain pakosta ja kaikki mikä edesauttaa laiskuuttani menee heti kokeiluun.

IMG_1316 (1)

Luin paljon pigmentoinnista, näin kammottavia viiruja, jotka oli tehty tatuointimusteella ja sitten näin myös upeita kulmia. Eräs tekijä kuitenkin kiinnitti oman mielenkiintoni eniten, hän kertoi rehellisesti miten kulmat tehdään ja miten kammottavilta ne ensin näyttävät, kunnes alkavat parantumaan. Lisäksi laadukkaat työt nettisivuilla kuvina ja videoina toimivat itselleni täysinä myyntivaltteina. Unelmoin jo salaa kuinka saisin kulmani takaisin. Ihan noinhan se ei mene, mutta ainakin niistä saa paksummat ja laitetun näköiset.

Astuessani Katarinan ovesta sisään hän otti minut, tuntemattoman vastaan hämmentävän ystävällisesti. Kävimme läpi toimenpiteen, allekirjoitin paperit ja sain kotiin ”muistilistan” mitä ei saa tehdä 😀 Ettei vaan unohdu. Sama periaate kuin tatuoinneissa, pidä kosteana kunnes parantunut, älä ui/sauno/hikoile, älä raavi ym. Itse käytän omiin kulmiin basibact voidetta, sitä saa apteekista. Parantelin sillä omat tatuointinikin ennätysvauhtiin, se ei tee ihoon kalvoa bebanthenin tavoin, vaan hengittää koko ajan läpi pitäen ihon kosteana ja hoitaen sitä. Ainut haittapuoli siinä on, että sitä joutuu levittämään iholle useammin kuin esim. bebanthen voidetta.

”housut pois ja hommiin”, tai ei ihan. Peilikäteen ja makaamaan hoitopöydälle. Katarina piirsi ääriviivat, annoin hänelle vapaat kädet ja luotin ammattitaitoon. Sitten se alkoi… Rapsutus. Siihen ei oikein voi edes varautua, olin itse odottanut enemmän samanlaista tärinää kuin tatuoinneissa. Mutta pieni koukkumainen kynä vain raapii ihoa rikki. Välillä vähän työnnetään väriainetta rikkoutuneeseen kudokseen ja sitten desinfioidaan. Vasen puoli ei koskenut juurilainkaan, mutta ai että mikä makea tunne tuolla oikealla puolella olikaan, ilmeisesti se on paremmin hermottunut. Muutenkin yövuoron jäliltä ja liian vähillä unilla kokemus on vähintäänkin mielenkiintoinen 😀 Suosittelen saapumaan paikalle hyvin levänneenä.

IMG_1319 (3)

Katarina laittoi avohaavapuudutetta kulmaan vähentämään tuntemusta, kestin sen kuin nainen. Viimeiset kerrat kun samoja kohtia, joita oltiin jo useaan otteeseen raavittu alettiin taas rapsuttamaan tuntui jo sille, että eikö voisi jo lopettaa… Sama kuin jos kaadut ja saat asfaltti-ihottumaa jalkaan, sitten otetaan vaikka pinsetit ja raavitaan vähän viiltoja lisää sinne ja tänne. Mukavaa eikö? Mutta kauneuden eteen pitää vähän kärsiä? Itelläni on aika korkea kipukynnys eikä kokemus ollut mitenkään kauhistuttava, lähinnä epämukava. Onneksi tekijän ihana luonne ja ystävällisyys helpottivat tilanteen kestoa, ettei se tunti tuntunut ollenkaan niin pitkälle. Katarina on kyllä luotu asiakaspalveluammattiin, harvoin tapaa ihmistä, joka on heti halaamassa tuntematonta 🙂

Sovimme uuden ajan kulmien vahventamiseen ja paranteluun elokuun lopulle lomamatkani jälkeen, haluan nauttia auringosta Turkissa! Ja mikäli Katarina luet tätä laitan kyllä +30 uv suojaa kulmiin. Kulmat tulee olemaan rumat ainakin parisen viikkoa, kattellaan mitä jäljelle jää, kun ne paranee.

Bongasin niin sanotut unelma kisabikinit, tekijä on Heidi Parkkinen. Hintaa luomukselle tulee noin 1200€, itsellä ei ihan tuohon summaan olisi varaa. Mutta onhan nämä upeat! Jos joskus kehon saisi kuntoon ja jos joskus kaikki menisi hyvin ja jos joskus lisää jossittelua ainakin 3 sivun verran.. Niin olisihan tuollaiset aivan mahtavat kisalavalla!

Oikein hyvää juhannusta kaikille! Itse vietän omani töissä 🙂

<3 Tuija

Kuka minua valmentaa?

Työharjoittelu tuli päätökseensä, rankat kuukaudet ovat nyt takana hetkeksi. Vapaapäivät sujuivat vauhdikkaasti, olin joko hirvittävässä flunssassa tai pahoissa allergiaoireissa alkuviikon. Onneksi tauti talttui viikonlopuksi eikä mitään menoja tarvinnut peruuttaa. Kävin ihanalla Kaisalla, joka loihtii hiuksistani aina kauniit, nyt projekti tosin on kesken ja odotan jo 29.6 jolloin Kaisa laittaa tukan kuntoon. Näin ystäviä pitkästä aikaa ja viikonloppuna reissasimme Tampereelle.

Mikolla oli valmentajansa Jari ”Bull” Mentulan kanssa kuntotsekki, jonka tulos nyt jo tiedettiinkin… Tai ainakin kaikki muut tiesi paitsi Möykky. Kunto on hyvä. Mutta… Meidän perheestämme jatkossa molemmat ovat Jarilla. Juttelimme Jarin kanssa tilastani ja olin jo aiemmin laittanut suhteellisen kattavan infon sähköpostilla. Tämän myötä varmistui se, että haluan valmentajan, joka ottaa minut yksilönä ja antaa aikaa sille, jotta keho saadaan kuntoon. Sen myös sain. Jari oli niin ystävällinen ja ymmärtäväinen tilanteelle ja valoi minuun toivoa, että keho saadaan vielä kuntoon. Eikä tarvinnut edes ottaa vaatteita pois ja näyttää ”kuntoa”, luojan kiitos! Pelkäsin nimittäin sitä aivan kamalasti.

Pikainen visiitti Body Action liikkeelle, josta mukaan tarttui yksi BDA paita. Matka jatkui Diamond Clinic:lle ihanan Mirjan luo, joka loihti miulle upeat huulet! Vaikka kuva on otettu heti pistosten jälkeen ja ne ovat vielä turvoksissa pistoksista näyttävät ne jo nyt näteille. Mirja vaan on taituri, pistoksista ei tullut mustelmia ja lopputulos vain paranee koko ajan 🙂 En voisi olla tyytyväisempi. Samalla keskustelimme rasvaimusta, millainen toimenpide se on ja mitä se vaatii. Olen tätä miettinyt jo kauan vatsaan ja Mirjalta sain paljon tietoa toimenpiteestä.

diamond

Kotiin palatessa pysähdyimme nopsaan Toni Rämön ja Simo Bogdanoffin luokse Sporttimekalle Hämeenlinnaan. Ulkoa en ihan kaikkea muistanut, mitä täydennyksiä tarvitsin, mutta jotain ainakin lähti mukaan 🙂 Scitecin banaani protskusta on tullut uusi suosikki, se toimii hyvin myös pirtelöissä. Esim. jäisiä mansikoita, banaani prodea, maustamaton ja rasvaton soija jogurtti ja pikkasen vettä. Aivan törkeen hyvää, jos antaa makrot periksi mukaan vielä banskua niin tulee oikein kermaisa koostumus.

Sunnuntaille oli suunniteltu ystävän babyshower juhlat, mutta valitettavasti jouduin jättämään ne väliin orastavan migreenikohtauksen takia. Vähän lääkettä ja lepoa niin olo helpottui muutamassa tunnissa. Illalla kävin vielä hieronnassa Juha Mentulan luona, hän ottaa vastaan EastBody Malmin tiloissa. Juha hieroi selkääni ja etenkin oikean puolen lapaa/yläselkää, joka on ollut jumissa pari vuotta tapaturmasta asti. Juha käsitteli aluetta taitavasti ja kuunteli minua sekä kivunsietoa alueella. Ostin samalla Möykylle synttärilahjaksi hieronnan Juhalle, kun en nyt itse kärsi hieroa hänen paksua selkäänsä. Jos kiinnostuit löydät hänet täältä -> Juha Mentula

<3 Tuija

Katoa läski!

Viikko hurahti taas vilinänä ohi ja oli melkoisen tapahtuma rikas. Työharjoittelu alkaa vetelemään viimeisiään, enää 8 päivää tähellä. Haikea ja helpottunut fiilis, koska kevään koulu-urakka saa huikean päätöksen. Olen kyllä ollut erittäin tyytyväinen omasta panoksesta, tammikuussa tuntui, että kaikki on ihan hepreaa. Menee ns. hilseen yli. Mutta, kun katsoo HOPS:n numeroita, niin ilmeisesti sitä onkin paljon parempi kuin itse uskoo, komea rivi 5 siellä vilisee. Onneksi asteikko on jotain muuta kuin 4-10…

mini

Kun yksi urakka päättyy.. Tai jää tauolle. (alkaa jälleen syyskuussa koulu) Toinen alkaa, nimittäin aion keinolla millä hyvänsä saada nyt kehon kuntoon. Olen kyllästynyt lääkäreiden lässytykseen se ottaa oman aikansa, jotta aineenvaihdunta alkaa taas toimimaan, ajattele, että tämä on vain sairaudesta kiinni… ym lässytykseen. Haluan oman kehoni takaisin, jossa minun on hyvä olla. Se ei tule helpolla, eikä välttämättä vuodessa tai edes kahdessa. Mutta haluan jälleen toivoa elämään, jotta se voi edes joskus alkaa toimimaan. On äärettömän rankkaa, kun oma peilikuva ällöttää tai et löydä vaatteita joita pitää. Ja jollei muuta, niin sitten imetään ne läskit hiiteen.

Varasin ajan itseni hemmoitteluun pääsen ihanan Kaisan luo laittamaan tukan kuosiin parin viikon päästä ja sitten ennen juhannusta KL Beauty Katarina Laguksen luo kulmien 3D mikropigmentaatioon. Olen pohtinut sitä kauan, sillä joskus teininä, kun oli muotia tuli nypittyä omat kulmat ohuiksi, onneksi ei aivan viiruiksi, mutta kuitenkin. Nyt saan taas lisää volyymiä kulmiin ja yksi asia vähemmän, jotta yleisilme on siisti ja edustava joka aamu. Tämä meikkaaminen ma-pe työharjoittelun aikana on käynyt nimittäin työlääksi ja haluan helpottaa elämääni tulevaisuutta ajatellen.

Käden kanssa kävin lääkärissä 31.5 Kampin Terveystalossa Ortopedi Mika Paavolan luona, jota voin lämmöllä suositella jos on vaivoja olkapäissä/käsissä. Sain lähetteen Töölön Sairaalaan ja nyt olkapäätä aletaan oikeasti tutkimaan, josko sille tosiaan voisi jotakin tehdä.

Kesän suunnitelmat alkavat olemaan selvillä, aikataulu on suhteellisen hyvin jo lyöty lukkoon. Vapaat täyttyivät puuhasta, sitten yövuoro putki, jota rytmittää muutama vapaa. Ja toinen yövuoro putki, jonka jälkeen pääsen Itä-Suomeen. Siellä onkin ohjelmaa tiedossa mökkeilyn ja Ilosaarirockin toimesta, kermaperseenä yövymme hotellissa ”aito” festarikokemus on riittävä mukavassa huoneessa lämpimän suihkun kera. Elokuussa ennen koulun alkua vietämme vielä yhden lomaviikon varmasti lämpimässä Turkissa, jonne varasin koko perheelle loman. En malta odottaa!

turkki

Hierontoihin ei tule ainakaan vielä katkoa, vaan ne jatkuvat ennallaan 🙂 Joten tervetuloa rakkaat asiakkaat entiseen malliin, ajat on tosin jo 19.6 asti menneet, ellei peruutuksia tule.

Ihanaa viikonloppua, onnea kaikille juhliville!

Yön raskas raataja kuittaa, over and out. -Tuija

I`m back!

Hei pitkästä aikaa!

Pidin ”hetken” miettimistauon kaikesta ja kuinkas ollakkaan siinä välissä entisen blogialustani sivusto oli hakkeroitu eikä sitä enää ole. Tähän voisi tuumata, että olipahan taas miun tuuria, mutta otetaan puoliksi lasi täynnä asenne.. Joten aloitetaan kaikki siis puhtaalta pöydältä 🙂

Teille, ketkä ette miuta tunne teen pienen esittelyn:

Olen Tuija Silvennoinen 30v aktiivinen saliharrastaja, kisannut Bikini Fitneksen kääpiöissä vuonna 2014 keväällä. Treenaan East Body Malmilla ja teen hierontoja kotona. Perheeseeni kuuluu kaksi lasta, joiden leskeksi olen jäänyt vuonna 2006. Aviomieheni Mikko Silvennoinen os. Leppänen, kilpakehonrakentaja, jonka diettiä taas aletaan kohti lavoja luotsaamaan. Sekä ihana 3v Amstaffi narttumme Namu. Mikko on myös Fitfarmilla valmentaja ja PT, sekä Jari ”Bull” Mentulan valmennettava. 2014 heinäkuussa miula kävi ikävä työtapaturma, josta kerron myöhemmin. 2015 puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta, joka on sittemmin muokannut ulkonäköäni hyvin ei urheilulliseen suuntaan. Olen siis urheilija, joka ei näytä enää pätkääkään koskaan liikuntaa harrastaneelta. Hyvin erikoinen tilanne, joka on vienyt kauan aikaa hyväksyä, edes jollain asteella.

Noniin, missä siis nykyään mennään ja miksi media hiljaisuus? Pidin pari vuotta facebook sivua Tuija Silvennoinen, mutta koska kaikki ei mennyt niinkuin piti totesin lopettavani sen, en kokenut voivani antaa enää mitään tykkääjilleni, koska en enää näyttänyt urheilijalle. En voinut motivoida enää ketään positiivisesti, koska painin itse muuttuneen kehonkuvani kanssa, joka ei miellyttänyt itseäni. Sen lisäksi työtapaturmasta johtunut hermovamma oikeassa kädessä ja lavassa myös esti pitkälti treeni tasojen lujuutta. Nyttemmin sain tietää, että tuo hermovamma tulee olemaan pysyvä eikä siihen voi tehdä mitään, vaan kivut ovat ja pysyvät loppuelämän, eikä siis osaa oikeasta lavasta ja olkapäästä keho hermoita ollenkaan.

Tällä välillä olen kuitenkin ehjinä treenikausina saanut tuloksia ihan mukavasti, kyykky vapaalla tangolla 105kg x2, kunnes paine oli liikaa kaulanhermopunokselle ja oikea käsi puutui. Onneksi Mikko nosti miut ylös ja auttoi tangon alta pois <3 Räkkiveto 125kgx3, kunnes käsi jälleen petti. Näytin just sille, et hohhoijaa en viitti enää, kiitti mulle riitti. Prässi 300kg+kelkka aika monta toistoa 🙂 Leuanvetoa en voi tehdä ollenkaan, ylätaljaa välillä ja viparit sattuu ihan vitusti. Näin lievästi sanottuna, teen niitä silti, sillä mikään ei pahenna tai paranna kipuja. On siis aivan sama makaanko sängyssä kuuntelemassa niitä vai olenko salilla yrittämässä keskittyä johonkin muuhun kuin kipuihin.

Lopetin vakkari duunini hoitajana ja siirryin opiskelemaan Laurean Leppävaaran AMK turvallisuusalan tradenomi tutkintoa, ensimmäinen puoli vuotta on nyt takana ja olen todella tyytyväinen valintaani. Sain jopa kirjanpidosta täydet 5! Kiitos tästä kotiopettaja Reijalle, joka aktiivisesti yritti selittää tälle tollolle asioita. Keikkailen Tunne Hoivalle koulun ja tällä hetkellä menossa olevan työharjoittelun salliessa (jos olet hoitaja ja asut Helsingissä sekä keikkatyö kiinnostaa ole yhteydessä).

Olen tällä hetkellä keskustelemassa valmennukseen siirtymisestä ja aineenvaihdunnan käyntiin saamisesta, kisahaaveet ovat alkaneet olemaan hyvin häilyvä toive enää takaraivossa, joka välillä putkahtaa esiin. Mutta realistinen se toive tuskin enää koskaan on, ellei jonkin sortin ihmettä tapahdu. Tämän hetken tavoite on vuodessa saada keho toimimaan ja polttamaan rasvaa.

Tulen kirjoittelemaan vähän sitä sun tätä, koskien omaa elämää ja omia ajatuksia asioista. Yritän nyt löytää aikaa päästä kirjoittamaan aktiivisesti. Tällä hetkellä valloillaan oleva suuri matkakuume ei oikein onnaa olemattoman budjetin kanssa. Ilosaarirockkia odotan innolla, johon olemme kullan kanssa menossa ensimmäistä kertaa yhdessä <3 En malta odottaa! Mukavaa viikonloppua!

<3 Tuija